1918 - 1930
Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Maan sisäistä tilannetta se ei rauhoittanut, ja avoin sotilaallinen konflikti puhkesi tammikuun lopussa 1918. Sisällissota päättyi toukokuussa samana vuonna, minkä jälkeen päästiin rakentamaan itsenäisen maan omaa poliisihallintoa.
Itsenäisyyden ajan ensimmäinen poliisin virkapuku otettiin käyttöön syksyllä 1918. Puku oli yleisväriltään tumman siniharmaa. Virkatakki oli yksirivinen ja varustettu kaksinkertaisella kääntökauluksella, jota hihankäänteiden ja virkalakin tapaan kiersi sininen reunus. Lakki oli lipallinen, malliltaan takaa korkeampi kuin edestä ja väriltään musta. Vaikka poliisi oli valtion virkamies, käytettiin kaupungin vaakunaa tunnuksena kesä- ja talvilakissa sekä virkatakin napeissa ja komisarioiden ja ylikonstaapelien takinkauluksissa. Arvomerkit merkittiin tähdillä virkatakin kauluksiin ja olkapäille.
Virkapuku m1918 oli epäonnistunut. Sitä pidettiin yleisesti tyylittömänä ja epäkäytännöllisenä eikä sen katsottu ilmentävän sitä kansallisromanttista henkeä, joka alun perin oli ollut tarkoituksena. Arvostelusta saivat osansa niin muotonsa kadottava virkalakki kuin turkislakin silmille ulottuvat karvat, päällystakin leikkaus ja virkatakin liian paksu kangas. Syitä huonoon lopputulokseen oli monia. Virkapuku oli otettu käyttöön hyvin nopealla aikataululla, minkä lisäksi pula-ajasta johtuen puvut tehtiin usein huonoista materiaaleista. Uuden virkapuvun tarve kävi pian ilmeiseksi.
Maaseudulla maalaiskonstaapelien virkapukuasetus m1907 oli edelleen muodollisesti voimassa, mutta yleisimmin maalla käytettiin virantoimituksessa edelleen siviilivaatteita ja niiden kanssa virkalakkia ja metallista virkamerkkiä, joista venäläiset tunnukset voitiin leikata pois. Kaikki eivät maaseudulla virkapukua poliisityöhön edes kaivanneet. Syinä olivat kaupungeista eroavat olosuhteet, pitkät välimatkat ja niiden taittaminen alkeellisissa oloissa sekä ulkoisen vaatimattomuuden arvostus.
Vuonna 1923 annettiin uusi säädös poliisin pukeutumisesta. Virkapukuasetus m1923 yhdisti ensimmäisen kerran kaupunki- ja maalaispoliisin virkapuvut samaan säädökseen, tosin vielä kumpaakin asetustekstissä erikseen käsitellen. Maalaispoliisin virkapuku määrättiin täsmälleen samanlaiseksi kuin kaupunkipoliisilla. Ainoa ero oli poliisipäällystön arvomerkeissä.
Virkapuku m1923 oli tummansininen. Yksirivinen asetakki oli vartalonmyötäinen ja siinä oli musta, kiiltonahkainen vyö. Lipallisen virkalakin päällinen oli pingotettu kireälle ja siinä oli kirkkaansiniset saumareunukset. Lakin edessä oli kangaslaatalla hopeinen läänin vaakuna, jota ympäröi hopeanvärinen kuusenseppele. Arvomerkit olivat asetakin kauluksen sinisissä laatoissa ja niissä oli samanlaiset heraldiset ruusukkeet kuin armeijan upseereilla.
Uusi puku sai hyvän vastaanoton ja sitä pidettiin edeltäjäänsä onnistuneempana varsinkin ulkoisen edustavuuden ja kangasmateriaalin laadun suhteen. Puvun käyttäjiltä saatiin tosin myöhemmin kuulla myös kritiikkiä sen epäkäytännöllisyydestä. Suomen Poliisilehden mukaan mallia puvulle oli haettu kaukaa, New Yorkin poliisin virkapuvusta.
1920-luvun lopussa annettiin vielä uusi asetus virkapuvuista. Se tuli pian, ottaen huomioon, ettei m1923 herättänyt suurta tyytymättömyyttä, ja sen sisältämät muutokset olivat verraten pieniä.
